Ihan eteen pieni huomio, luvassa tähän astisen bloggari-urani kuvapitoisin postaus :D Päätettiin tyttöporukalla (E, H ja minä) eristäytyä muusta maailmasta viikonlopun ajaksi ja lähdettiin E:n perheen mökille joka sijaitsee pienellä saarella keskellä järveä, eli näköpiirissä ei ollut ketään muuta. Mökillä ei myöskään ole sähköä eikä juoksevaa vettä eli sekin tuki eristäytyneisyyttämme ja voi pojat oli mukavaa! Harmi vaan että yksi vakiporukan jäsenistä ei päässyt mutta mielessä siintää jo uusi reissu :)

Vene huristeli pitkin järveä tytöt ja tavarat mukanaan! Naurettiin kotiinlähtiessä kun tavarat oli vähentyneet puolella kun saatiin syötyä oikeastaan kaikki ruoat mitä oltiin varattukin mukaan.

Vähän maisemakuvaa saaren pusikoista

En tajua mikä fiksaatio miulla on laitureihin mutta niistä on kiva ottaa kuvia!

Trivial! Mie oon toi keltanen, olin tässä vaiheessa vielä vähän alakynnessä mutta nousin lopulta toiseksi!

Saaren länsipuolella näkyi ihana auringonlasku jonka sain mielestäni aika hyvin vangituksi kun sain yritys-erehdys-taktiikalla hyvät asetukset järkkäriin.

E löysi pienen kaverin HUI!

Mökillähän pitää valvoa heheh... kuva on otettu yöllä mutta järkkärissä on niin voimakas salama että näyttää niinku kuva ois otettu päivällä

Toisena päivänä lähdettiin vähän soutelemaan.

Kumivene oli mukana!

Saarelle palattuamme lämmitettiin edellisen päivän tähteitä ja paistettiin muurikkalettuja nam!

E ryhtyi taiteelliseksi :)

Note to self, kertakäyttöastiat savuaa...

Mutta ne antaa hyvät lieskat. Ei illalla ees tarvinnu miettiä että jäikö nuotsikka kytemään vai ei kun kohdalle sattuikin mukava ukkoskuuro. Ihan kohalta ei menny mutta läheltä kuitenkin. Siinä se sitte satoi sen verran ettei tuhkilla ja kekäleillä ollut mitään mahdollisuuksia.

Viimeisen päivän aamupala, kaikki jämät pöytään (kuten nuo sipsit ja kokis heheh)

E ja H lähti vielä ruoan jälkeen kalaan meikäläisen jäädessä saunavahtiin (en oo ikinä kalastanu niin jätin suosiolla sen alueen kokeneempien käsiin :D) ja kyllähän ne sieltä saalista sai, peräti kaksi ahventa jotka sitten päätyivät paistinpannulle.

Mahtava viikonloppu oli ja kiitos siitä kuuluu ihanalle seuralle, toivottavasti otetaan uusiksi!

Eipä sitten taas muuta, ciao!