Tänään oli se kauan odotettu ja kammottu tasokoe ja hyvin meni, arvosanaksi sain kiitettävän! :) Rehellisesti sanoen vähän yllätyin arvosanasta, tuli nimittäin vähän sekoiltua sanojen kanssa yhdessä biisissä ja toisessa tuntu että keuhkot ja hengityslihakset teki totaalisen lakon... Mutta ilmeisesti lautakunta ymmärsi että se meni aika paljon jännityksen piikkiin. Nyt ei olekaan enää muuta kuin lauantain konsertti ja sitten on laulut tältä keväältä laulettu ja syksyllä taas nähdään :)

IMG_1070-normal.jpg

Pakko vähän avautua päivän asusteista, ranteessa oli nimittäin mammalta peritty rannekoru jonka mamma on itse saanut ilmeisesti 20-vuotis lahjaksi (ainakin kaiverruksen mukaan). Tuo koru on kuulunut asustukseeni lähes kaikissa isommissa tapauksissa elämäni aikana, rippi- ja yo-juhlat, amk-valmistujaiset ja kaikki vähän isommat konsertit ja varmaan kaikki musaopiston tasosuoritukset (eli kolme pianosta ja nyt kaksi laulusta).

IMG_1072-normal.jpg

Kotiin tultuani ja kuvia ottaessani tajusin että myös kaulasta löytyi jotain mammalta perittyä! Tuo koru kuuluu kyllä ylivoimaisesti lempikoruihini ihan jo tunnearvon puolesta mutta se on myös hirmu nätti! A/N Salama huijaa ihoani aika kalvakaksi, en ainakaan omasta mielestäni ole ihan noin kalpea...?

IMG_1066-normal.jpg

Tasokokeen nostattamaa stressiä päätin viikonloppuna ja eilen lievittää eskapismin keinoin :) Löysin tuon Basilisk-sarjan Sumasta ehkä vuosi sitten mutta silloin jäi viitos-dvd uupumaan. Meni hetki kuutoslevyn alkaessa orientoitua taas tarinaan että mitäs tässä nyt onkaan tapahtunut...? Alkuvuodesta kuitenkin sattui silmään myös tuo nro 5, myöskin Sumasta! Nappasin sen kyllä aika nopeasti hyllystä kätösiini ja taisin loppuajan hyllyjen välissä pyöriessäni antaa aika hyvän Klonkku-imitaation... (My preciousssss....) xD

Tuo Basilisk on kyllä semmoinen sarja että ihan jokaiselle en sitä suoralta kädeltä suosittelisi, sarja kun on vähän sieltä raa'emmasta päästä. No mitä voi odottaa kun tarinan pääjuonena on kahden ninja-klaanin (Kouga ja Iga) välinen sota ja viimeinen hengissäoleva voittaa...? Ideanahan siis on että Kouga ja Iga päätyvät osallisiksi uuden shogenin valintaan. Koska kaksi ehdokasta uudeksi shogeniksi ovat vielä lapsia, määrätään kummastakin klaanista kymmenen parasta ninjaa (Kouga-ninjat yhden ehdokkaan puolella ja Iga-ninjat toisen puolella) jotka käyvät sodan keskenään ja se klaani jolla on viimeinen/viimeiset eloonjääneet voittaa. Eli kuten dvd:n kannesta löytyvä arvostelu toteaa; If you want blood, you got it! Lisäksi ninjojen joukosta löytyy muutama niin omituinen yksilö ettei mitään rajaa... Löytyy mm yksi ihmishämähäkki-typpi (siis liikkumisen puolesta, raajoja löytyy vain normaalit kaksi kumpiakin), vanhus jonka raajat venyvät kuin Herra Fantastisella konsanaan (Siis Ihmenelosista...? Älkää nyt sanoko että olen ainoa sarjakuvanörtti täällä...), nainen jonka hengitys muuttuu myrkylliseksi nautinnon hetkellä (miesparat... ja naisparka...) ja jätkä joka pystyy luomaan pieniä tornaadoja jotka repivät vastustajan palasiksi (eli ilmeisesti aika hyvät keuhkot pojalla...?) Eli summa summarum, ei todellakaan mikään lastensarja. Mutta itse kyllä pidän sarjasta, se on juuri sillä rajalla että onko se erittäin mahtava vai erittäin omituinen :D lisäksi se on mielestäni ennen kaikkea Romeo ja Juulia- tyyppinen rakkaustarina mikä ei koskaan ole huono asia...!

IMG_1078-normal.jpg

Toinen lempi-eskapismin muotoni, kirjat ♥ tällä hetkellä menossa Divergent-sarjan kolmas osa, Allegiant. Tein taas paluun enkkukirjojen huomaan heheh :D vk-loppuna luin jo Insurgent-kirjan eli tuon sarjan kakkososan ja kun joku sanoo että nälkä kasvaa syödessä niin se todellakin pitää paikkansa näiden kirjojen kohdalla, en millään malttaisi laskea niitä käsistä...!

IMG_1077-normal.jpg

Kahviaaaa...! Meitä oli aamun äänenavauksessa muutamakin kahvinarkkari jotka yrittivät epätoivoisesti herätä ilman kofeiinia... Mutta kun kahvi on yksi laulajan pahimmista vihollisista (närästys ja äänihuulten turvotus) niin ei uskaltanut juoda ennen tutkintoa... Join ensimmäisen saavillisen kupillisen tuossa tunti sitten heheh...

Loppuun vielä pientä marmatusta... Olen ollut hyvin iloinen tämän päiväisestä sateesta, minua ei haittaa ollenkaan. Mutta pieni miinuspuoli, kastemadot...! En toki toivo niille hukkumiskuolemaa maan alla mutta onko niiden ihan VÄLTTÄMÄTTÄ pakko luikerrella kävelykaduilla..?! En siis pelkää niitä tai mitään mutta kyllä siinä pienet inhonväristykset menee selässä kun kolmen metrin säteellä laskee keposesti yli kakskyt matoa.... *väristys*

Eipä siinä kait sitten muuta, ciao!